vastakkaisessa pöydässä puhelias vanhus
hän valistaa nuorempaa miestä muuntajista
miehellä on kiire, mutta hän kuuntelee ystävällisesti
minä olen täällä, yhä, ja pidän siitä, tästä
ikkunoista ihmisiä ja sadepilviä ja suljettu terassi
mies lähti eikä vanhuksella ole enää seuraa
kaijuttimista kaikuu levotonta musiikkia
viereisen pöydän tytöt (oikeastaan naiset) keskustelevat ateneumista
oikeallani on tyhjää
tai ei enää, nyt sinne saapui hauska liila takki
pihalla nainen katselee kiikareilla kamppiin päin
mietin mitä hän mahtaa nähdä, etsiä. tai löytää.
"voitko kattoa mun tavaroita sen aikaa kun mä käyn tossa röökillä, kiitos"
hymy, tottakai
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
helsinki ♥
VastaaPoista