aina välillä tunnen olevani niin hatarasti kasassa, että pelkkä hento tuulenvire tai lempeä kosketus väärällä hetkellä saattaa hajottaa minut tuhansiksi sirpaleiksi, joita sitten etsitään ja kerätään kasaan yön pimeydessä vielä useita päiviä myöhemmin
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
lempeä kosketus. sitä mitä pelkää eniten.
VastaaPoistavaikken minä vielä tahtoisi valkoista maata ja hiuksia.
VastaaPoista