22.12.2010
20.12.2010
19.12.2010
päiviä jolloin kadottaa itsensä
kadota (verbi)
- joutua kadoksiin, hävitä
- mennä tavoittamattomiin, mennä pois näkyvistä
Esimerkkejä kadota sanan käytöstä:
Kaulaliinani on kadonnut, Hän katosi väkijoukkoon.
minä käänsin kartan väärinpäin ja huomasin olevani hukkamaassa, sinne joutuvat kaikki hukkuneet ajatukset, tunteet, voimat ja ihmiset. hukkakaduilla ei kulkenut ketään muita, paitsi muutama susihukka, mutta eivät nekään kuuluneet sinne. (hukkamerelle hukkuneita ei enää löydetä.)
17.12.2010
16.12.2010
niin alkaa kaikki sama taas alusta
miksi pitää muka jaksaa
- no siksi juuri
kun ei osaa olla jaksamatta,
paitsi sitten lopulta
ja kun saa kyynelmeret lattialta kuivattua
- no siksi juuri
kun ei osaa olla jaksamatta,
paitsi sitten lopulta
ja kun saa kyynelmeret lattialta kuivattua
13.12.2010
pikkulinnut lensivät vihdoin takaisin luokseni, tänne jäälinnojen keskelle. mutta ssh, salaisilla mailla, täällä mielenperukoiden pikimustilla kaduilla kuiskitaan, että mä en jaksaisi niiden yltiöpäistä viserrystä, tarinoita kaukomaista, ilosta, riemusta, ja surusta. enkä mä tahtoisi nähdä niiden leveimpiä hymyjä. (vaikka silti tahdon) vedän jalkaan kahdet villasukat ja käperryn peiton alle sukeltaakseni hetkeksi jonkun tuntemattoman, kauniin mielen luomaan valheelliseen todellisuuteen.
11.12.2010
minä olen ehkä täälä, mutta varmasti on kivejä, valoja, selkijä ja muutamia viestijä. ja väärijä sanoija. mahtipontisija myös. muttei kaikkija oikeita niitä tai ehkä sittenkään väärijäkäänkään. ei sitä oikeinkaanpäinkaankään tiedä. sellaisia olemuksia kuin kaksi kuukautta sitten. sellaisia että eksyttää ja kadotuttaa. hukastuttaa.
10.12.2010
8.12.2010
4.12.2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)