mutta siitä, että on oma sokeripala, ruokaa jääkaapissa, ylhäinen yksinäisyys ja silti ystäviä, siitä että on kädessä lämmin kuppi kahvia ja toisessa tupakka, villasukat jalassa, tiskejä, likainen vessa ja rasvaiset hiukset, siitä että on töitä, mutta silti tulevaisuus avoinna ja tietää että kaikki on itsestä kiinni, siitä, että säpsähtää aina kun posti kolahtaa eteisen lattialle, siitä, että paistaa aurinko ja saa peittää silmäpussit aurinkolaseilla viedessä filmit kehitykseen ja keksii yhtäkkiä täydellisen syntymäpäivälahjan, siitä pitäisi olla onnellinen.
kai jokin syö salaa sisältä kun sanat eivät tule enää sydämestä.(eivät edes nämä.)
kai jokin syö salaa sisältä kun sanat eivät tule enää sydämestä.(eivät edes nämä.)
mikä on sinun idealistisinäsi? en ymmärrä sanan idealismi merkitystä, sillä on liikaa merkityksiä. kerran ystäväni sanoi, että hänen poikaystävänsä ei oikein ymmärtänyt häntä, tuo poika oli idealisti ja en edes muista koko jutun pointtia. mitä sinä tarkoitat idealistilla? itse ikuisesti varmaan yhdistän sanan materialismin vastakohdaksi filosofian määritelmien mukaan. en oikein ymmärrä, anteeksi, pitää kysyä.
VastaaPoistasaako kysyä missä sinä käyt töissä?
hmmm, kuulostaa niin ihanalta, elämä on sitä mitä pitää tehdä tai jotain. haluan elämän olevan seikkailua ja välillä se on vain liian tylsää ja tavanomaista ja sellaista, joka hukuttaa minut stressiin.
oi anteeksi typerä sekava kommentti, oon ollut koko päivän sisällä tekemättä yhtään mitään kunnollista ja se on raastavaa ja saa pään ihan tohjoksi.
mitä sinulle kuuluu?
voi helvetti, kirjoitin super pitkän kommentin ja sitten blogger sanoo EMME VOI TOTEUTTAA PYYNTÖÄSI ja sinne meni koko kommentti! äh!
VastaaPoistajoten aloitetaanpa alusta ja vähän lyhennän. nyt harmittaa.
hassua, että susta tuntuu siltä kuin tuntuu, koska musta tuntuu välillä samalta. yritän kirjoittaa siistimmin ja huolitellummin peittääkseni todellisen rähjäisyyteni.
kirjoitin pitkän tekstin kameran rakkaudesta, mutta sinne meni sekin. pelkään ahdistun, se katosi jonnekin, ei se kuollutta ole, eikä menetettyä, kadotettua. valokuvanäyttely tulee ja mua pelottaa, joudun kohtaamaan itseni ja mahdollisen epäonnistumisen niin lujaa. se on hurjaa. kerroit käyneesi valokuvaliikeessä, valokuvaatko enemmänkin? (millä kameralla?) mitä ostit/asioit, utelen! 8)
oivoi, ymmärrän miltä tuntuu tuo mitäkuuluu-juttu. en mäkään oikein osaa vastata, tai tiedä mitä toinen odottaa kuulevansa silloin kun toinen kysyy mitä kuuluu. silti kysyn itse usein mitä kuuluu.
mulle kuuluu hämmennystä, oon ollut koko päivän sisällä ja on tosi kummallinen olo, jotenkin yksinäinen, pettynyt ja epätoivoinen olo itseni suhteen, mutta kyllä se tästä taas lähtee.
ootko tykännyt olla siellä iltapäiväkerhossa töissä? minne haluaisit opiskelemaan?
paljon parantumis-terveisiä täältä! (voiko noin sanoa, tai saako, no kuitenkin, parane pian!)
jooo valokuvanäyttely toukokuusta kesäkuuhun ullakkogalleriassa, nimeltä Muistijäljet. sinne olisi tarkoitus tulla kuvia entiseltä poikaystävältäni ja yhdeltä ystävältäni myös, mutta enpä sitten tiedä, tuleeko vai ei, vähän heikolta vaikuttaa. harmillista. kuvaan autiotaloja ja ihmisiä, haihtumista pois, ja mitä siitä jää, en tiedä onnistunko, en tiedä kertooko otsikko mitään kuvista tai kuvat otsikosta, otsikko oli ystävän ideoima ja se hyväksyttiin, tarpeeksi väljä johon voi sitten keksiä vaikka mitä jos sille päälle sattuu.
VastaaPoistakuvaan ihan vaan canon eos 450d:llä. sillä oon 2,5 vuotta kuvannut ja edelleen kuvaan. ehkä sitten valmistujaislahjaksi joku jännittävämpi isompi parempi ammatimaisempi kamera.
ei, oikeastaan mikään ei ole valmista näyttelyä varten. mulla on järkyttävä määrä kuvia, enkä osaa päättää enkä tiedä mitä sinne haluan, mua hämää tuo nimi, kun ei se ole musta itsestä lähtöisin, niin en oikein tiedä. (viimeksi oli pelkästään mun tuolla kaupunginkirjastossa ja se oli 'mitä tänään tunsin') ja noilla kahdella muulla ei taida olla edes mitään materiaalia. kaksi kuukautta vielä aikaa. kiitos mukavista ihanista sanoista! olet oikeassa.
haa kuulostaa ihanalta, onko sulla muuallakin kuvia nähtävillä kuin täällä blogissa? mulakin on pari filmikamera, kaksi jotka ei toimi, yksi automaattifilmikamera 90-luvulta haha, zenit b, jolla on kuvannut kesällä mutta filmi möllöttää siellä sisällä vieläkin, ja lomo ja yksi filmikamera josta en tiedä toimiiko se. kuinka paljon se negatiiviskanneri maksoi? viimeksi kun filmejä kehitin sain maksaa huimat 60e, muistaakseni taisin kehittää viisi rullaa. hurjaa.
hmm, ymmärrän. minne kouluun oot hakemassa? vaikka on pitkä polku edessä, pitää muistaa että kaikki on mahdollista. olen lapsellisen sinisilmäinen ja uskon todella, että kaikki on mahdollista. kaikki mitä haluan tai toivon tarpeeksi. ehkä mun ei ole mahdollista tulla huippu yleisurheilijaksi, mutta en sellaista edes haluakaan.
isona musta tulee toimittaja(&valokuvaaja) sekä taideterapeutti, valokuvaterapia olisi mielenkiintoisinta, mutta yleinen taideterapia myös. millaista tuo valosuunnittelu on? toimiiko valosuunnittelija siis jossain kuvauksissa tv-elokuva tms valotyyppinä vai miten? kuulostaa jännältä!
hmmm, mitä kaikkea kirjoitit ja millasilla tuloksilla? mua hieman pelottaa nuo jotkut, tällä hetkellä esim matikkaan ei ole mitään motivaatiota, hui.
miten meinaat viettää sunnuntaipäiväsi?