nyt sanat eivät riitä, ne ovat solmussa ja niitä on liikaa, niissä ei ole pienintäkään ripausta järkeä eikä edes tunnetta, vaan ne ovat vähänniinkuin oranssinaamaisen notredamen kellonsoittajan tarinat lauantaiyönä meille. siis kysykää, kultaseni, jospa minä osaisin yhä vastata. mä pidän teistä.
Voi ymmärrän kovin järjettömyydentunteen.
VastaaPoistaJa kävin kyselemässä.
Minunkin oloni on kovin tyhjä, siinä ei ole sanoja tai kysymyksiä. Anteeksi.
VastaaPoistahei pienoinen sun hiukset on niin ihanat että haluaisin itekkin punaset takasin. C--:
VastaaPoistaälähän nuori neiti turhia ressaa, sanat ja lauseet ne on joskus parempi jättää pois kokonaan
VastaaPoistana mimi kama wewe.
VastaaPoistaMe like. Blogisi on kerrassaan koukuttava. Päänsäpuhkipohtiminen on yks lempiharrastuksistani, joten blogisi tuntuu lähes kodikkaalta! Stefania tykkää tästä.
VastaaPoistavilu on aina niin reilu :< :DD
VastaaPoista