minne paeta kun koneet ulvovat korvissa ja unelmien(i) tulevaisuus on valmiina. minä tiedän, että se on siinä, aivan edessäni, mutta miksen tunne enkä näe sitä. pakkaisin itse itseni kuuden pahviseinän sisään ja lähettäisin kauas pois, elleivät ne kaikki laatikot olisi jo täysiä. taivas kattona pelottaa koska kesäisin ei siellä näy tähtiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
kadotaan vaan.
VastaaPoistajätetään ovi auki niin voidaan tulla takaisin jos kaikki on joskus helpompaa.