siinä lukee kyllä helsingissä ja minä kerta toisensa jälkeenkin luen hengissä, hengissä, hengissä. miten missään muualla. syksylläkään. vaikka mulla olisikin kirkkaanpunaiset ovet ja apelsiiniseinät ja leveällä ikkunalaudalla mosaiikkikuvioita. hellassa vain kaksi levyä, mutta vessassa shakkilautalattia. huomenna laulan tuutulauluja kahdensadaneuron edestä yhdessä ison pahan sedän kanssa ja se vähän mietityttää sillä en ole kovin hyvä. öisinkin surunsiruja silmissä. ja ellen minä helsingissä enkä hengissä niin miten koskaan appelsiiniseinienkään sisällä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
say love, say hate, say hi