lattia narisee pimeydessä jalkojen alla vaikka koittaa hiipiä kuinka hiljaa. vierailla käytävillä ei uskaltaisi kävellä yksin. mutta mä pääsen istumaan mosaiikki-ikkunalaudalla ja laskemaan valoja vastapäisissä ikkunoissa (niitä on jäljellä viisi). aika täällä pysähtyy kun 22:56 kello lakkaa tikittämästä
♥
VastaaPoista