tiistai-iltaisin myynnissä pakomatkoja siihen parempaan todellisuuteen
6.9.2011
mua on aina hymyilyttänyt pojat jotka meikkaa, mutta mä muistan kuinka ne sumuiset silmät pälyili väkijoukon yli jo ensimmäisenä päivänä. me kadotaan taas eivätkä ne katseet enää auta.
useinmiten hankala, paitsi ettei kuitenkaan aina. ja toisinaan hukassa itsensä kanssa. mutta silti yhä tänäänkin minä pidän kahvista, ja sinusta, tottakai.
Tulin vain sanomaan, että halauksia ja sinisiipiä sydämeesi, jotenkin tuntui siltä, että olisi kiva tutustua. Silti pelkään hieman
VastaaPoista