öisin päiväunia

me pilattiin kaikki. ihan niinkun mä tiesinkin, että lopulta tapahtuis. eikä takasin oo enää paluuta. me pilattiin kaikki. kuinka vitun siistiä. kaikki. ja miks sun oli pakko vielä muistuttaa. kyllä säkin tiedät sen. me pilattiin kaikki ja sun silmiä ei enää nähnyt, koska siinä edessä roikkuu yhtä paljon hiuksia kuin omienikin edessä. siellä minne mä aina piilouduin ihan vaan ärsyttääkseni. ja kun sä siirrät molempien hiukset sivuun, mä en osaa tulkita mitä sun silmien välkkeen pitäis merkitä. mä en tiedä edes omastanikaan, mutta mä toivon ettet sä opi lukemaan sitä ennenkuin mä itse opin. ja basson rykseen pään takana olevassa lasissa huomaa vasta nyt.