mosaiikki-ikkunalaudalla hengitys on tasaista. huoneesta on valot pois päältä ja minä katselen sisäpihan ikkunoiden ja kattojen ohi, suoraan ylös taivaalle. tähdenlentoja. lumoutuneena, tilanteeseen liian hyvin sopivan musiikin tahdissa laulaen, istun kasvot niin lähellä ikkunalasia, että huomaamattani saan sen aivan huuruun. se oli hyvä hetki.
skip to main |
skip to sidebar
tiistai-iltaisin myynnissä pakomatkoja siihen parempaan todellisuuteen
sen nimi on
- nuppu
- useinmiten hankala, paitsi ettei kuitenkaan aina. ja toisinaan hukassa itsensä kanssa. mutta silti yhä tänäänkin minä pidän kahvista, ja sinusta, tottakai.
eilinen, huominenkin
- maaliskuuta (1)
- maaliskuuta (1)
- helmikuuta (1)
- joulukuuta (1)
- marraskuuta (3)
- toukokuuta (1)
- syyskuuta (1)
- huhtikuuta (1)
- maaliskuuta (1)
- helmikuuta (1)
- marraskuuta (1)
- elokuuta (1)
- heinäkuuta (2)
- kesäkuuta (4)
- toukokuuta (4)
- huhtikuuta (6)
- maaliskuuta (6)
- helmikuuta (11)
- tammikuuta (5)
- joulukuuta (4)
- marraskuuta (7)
- lokakuuta (5)
- syyskuuta (3)
- elokuuta (4)
- heinäkuuta (7)
- kesäkuuta (8)
- toukokuuta (7)
- huhtikuuta (12)
- maaliskuuta (4)
- helmikuuta (6)
- tammikuuta (10)
- joulukuuta (11)
- marraskuuta (15)
- lokakuuta (18)
- syyskuuta (20)
- elokuuta (12)
te, ♥
kaikki kuvat (c) nuppu
PS.
tatuoi mulle tähtitaivas
sulje silmäsi niin näet sydämelläsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
say love, say hate, say hi